Migreeni pähkinänkuoressa

Monet primaarit ja sekundaariset päänsäryt muistuttavat pintapuolisesti migreenikohtausta 1 . Päänsäryn yleisyyden takia erotusdiagnostiikan yksityiskohtien hallitseminen on tärkeää kaikille lääkäreille.

Migreeniauran erottaminen muista neurologisista kohtausoireista on myös tärkeää. Etenkin TIA-oireet (TIA = transient ischemic attack, ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) ja epileptiset ilmiöt voivat muistuttaa migreeniauraa . Potilaan ennuste vaihtelee suuresti sen mukaan mistä paikallisoireesta on kyse.

Primaarien päänsärkyjen erotusdiagnostiikka

Tietyt kliiniset havainnot ovat tärkeitä ja antavat viitteet päänsäryn perussyystä. Osa havainnoista on anamnestisia 2 , osa statuslöydöksiä 3 , osa niistä liittyy primaareihin, osa sekundaarisiin päänsärkyihin .

Migreeniauran erotusdiagnostiikka

Migreeniaura on perusluonteeltaan neurologinen paikallisoire 4 . Samanlaisia paikallisoireita liittyy moniin neurologisiin sairauksiin. Erotusdiagnostiikassa tulee tuntea näiden muiden aiheuttajien tyypilliset kliiniset piirteet ja nimenomaan erot migreeniin.

TIA-oire ilmaantuu migreeniauraa nopeammin, saavuttaa huippunsa sekunneissa tai kymmenissä sekunneissa ja kestää migreeniauraa lyhyemmän ajan, yleensä alle tunnin, tyypillisesti muutamia minuutteja. Siitä puuttuvat migreenille tyypillinen laajeneminen ja positiiviset ilmiöt. Jotain häviää - osa näkökenttää, puhe, silmien liike, kyky niellä, tunto tai lihasvoimat. TIA:lta puuttuu myös migreenikohtaukselle ominainen oireiden asteittainen muuntuminen näköaurasta puhe- tai tuntohäiriöön. Kohtauksen jälkeinen päänsärky on harvinaista TIA-oireen jälkeen, mutta seuraa usein migreeniauraa. Takaverenkierron TIA:n (vertebrobasilaari-TIA) johto-oire on usein huimaus tai toispuolinen näkökenttäoire. Diagnoosi on huimausoireen yleisyyden ja diffuusin luonteen takia vaativa, eikä vähiten siksi, että huimausoire liittyy usein myös migreenikohtauksiin. Silmävaltimo-TIA on niin ikään tärkeä erottaa migreeniaurasta. Verkkokalvon iskemia johtaa amaurosis fugax -oireeseen, jossa näkö hämärtyy ainoastaan toisesta silmässä, toisin kuin migreenissä, jossa molempien silmien näkökenttä värisee tai puuttuu osittain. Silmävaltimo-TIA:lle sanotaan olevan tyypillistä verhon laskeutuminen toisen silmän näkökentän päälle. Harvinainen, osin kiistanalainenkin, yhden silmän retinaalinen migreeni on käytännössä vaikea erottaa verkkokalvoiskemiasta, ja epäselvissä tilanteissa tarvitaan jatkotutkimuksia (silmälääkärin konsultaatiota, kaulasuonten kuvantamista). Silmämigreeniksi kutsuttu oire onkin usein niin sanottu poissulkudiagnoosi. Epilepsian auraoireet ovat positiivisia ja hyvin äkillisiä. Niihin liittyy migreeniä ja TIA-kohtausta useammin tajunnan hämärtymistä. Epileptistä auraa seuraava tajunnanhäiriö-kouristuskohtaus on epätavallinen migreeni tai TIA-oire. EEG on keskeinen lisätutkimus selvitettäessä epileptisen oireen mahdollisuutta, mutta EEG-löydös voi olla epäspesifisesti poikkeava myös migreenin takia ja normaali epilepsiapotilaalla kohtausten välillä. Verkkokalvon irtauma aiheuttaa näköhäiriön, joka saattaa muistuttaa migreeniauraa. Irtaumaoireet eivät kuitenkaan häviä itsestään tai täytä muita migreeniauran kriteereitä. Lasiaisen irtauma voi aiheuttaa näkökentän reunojen salamointia ja välähdyksiä. Silmäperäistä syytä epäiltäessä onkin syytä tutkia silmänpohjat huolellisesti ja konsultoida tarvittaessa silmälääkäriä. Hyvin harvoin migreeniauraa muistuttavat oireet johtuvat verisuonipoikkeavuudesta (valtimo-laskimoepämuodostuma, AVM), aivokasvaimesta (paradoksaalinen tuumori-TIA) tai esimerkiksi CADASIL-taudista (Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leukoencephalopathy). Äärimmäisen harvoin myös lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) saattaa aiheuttaa migreeniauraa muistuttavia tunto-oireita. Anamneesi, kliininen tutkimus, seuranta, epätyypilliset piirteet ja neuroradiologiset tutkimukset johtavat näissäkin tapauksissa oikeille jäljille.

Migreeni, päänsärky ja aivoverenkiertohäiriöt

Aika-ajoin aivoverenkiertohäiriöt alkavat päänsäryllä, joka edeltää neurologisten puutosoireiden kehittymistä. Tämän tilanteen tunnistaminen on tärkeää, sillä nopeasti aloitettu hoito voi estää vammautumisen. Oheiseen taulukkoon on kerätty tärkeitä toisinaan pelkällä päänsäryllä alkavia verenkiertosairauksia 5 .

SAV-vaaran yksityiskohtaisemmat merkit löytyvät ns. Ottawa SAV-säännöstä (Ottawa SAH Rule 6 ). Jos useampi kuin yksi taulukon perus- tai lisäkriteereistä täyttyy, sääntö suosittaa lisätutkimuksiin ryhtymistä (pään tietokonetomografia ja tarvittaessa likvori).

Schoenen J, Aurora S. Neurophysiology of migraines. Kirjassa: Olesen J, Goadsby PJ, Ramadan NM, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, toim. Headaches. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins 2006, s. 369 - 76.

Izenberg A, Aviv RI, Demaerschalk BM, ym. Crescendo transient Aura attacks: a transient ischemic attack mimic caused by focal subarachnoid hemorrhage. Stroke 2009:3725.

1
2
3
4
5
6