Migreeni pähkinänkuoressa

Päänsäryn takia ajanvarausvastaanotolle hakeutuvan potilaan perusongelma on lähes aina primaari päänsärky, useimmiten migreeni, tai siihen liittyvä komplikaatio, kuten lääkepäänsärky.

Suurin osa vastaanottoajasta kannattaakin käyttää ICHD3-kriteerien (https://www.ichd-3.org) mukaisen primaarin päänsäryn toteamiseen tai poissulkemiseen. Kriteeristön määrittämien päänsärkypiirteiden lisäksi päänsäryn hyvälaatuisuuden ja vaaran merkit ovat vastaanottofokuksessa 1 .

Selvittely kannattaa aloittaa kahdesta yksinkertaisesta perusasiasta: onko särky kohtauksellista vai kroonista, ja milloin ja miten säryt alkoivat.

Kohtauksellinen vai krooninen päänsärky

Päänsäryn jako kohtaukselliseen (kohtauksia harvemmin kuin joka toinen päivä) tai krooniseen (päänsärkyä useammin kuin joka toinen päivä) muotoon on erotusdiagnostiikan perusta. Tämä helpottaa ICHD3-luokituksen mukaisen diagnoosin asettamista.

Kohtauksellinen päänsärky

Migreeni 2 ja episodinen tensiopäänsärky 3 ovat ylivoimaisesti yleisimmät kohtaukselliset primaarit päänsäryt.

Krooninen päänsärky

Käytännön kannalta päivittäinen tai lähes päivittäinen päänsärky kannattaa jakaa lyhytkestoiseen (alle neljän tuntia) ja pitkäkestoiseen (yli neljä tuntia) muotoon 4 .

Migreenin ja tensiopäänsäryn krooniset muodot ovat yleisimmät aiheuttajat. Harvinaisia mutta tärkeitä syitä ovat krooninen hemikrania ja ns. uusi päivittäinen päänsärky.

Milloin päänsärky alkoi

Tiedot päänsärkykohtausten tai jatkuvan päänsäryn alusta ja alkuajankohdasta ovat hyvin tärkeitä. Monet päänsäryt antavat vihjeen perusolemuksestaan nimenomaan oireiston alkaessa, ja sekundaarisen päänsäryn riski on sitä suurempi, mitä lähempänä oireiston alku on.

Tuore alle 2 viikon päänsärkyoireisto

Jos päänsäryn alusta on vain muutama viikko, tilanteeseen tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin päänsärkyyn päivystyspoliklinikalla. Tärkein tehtävä on varmistaa että vaaran merkit puuttuvat ja edetä jatkotutkimuksiin jos vaaranmerkkejä esiintyy. Primaarin päänsäryn kriteerit täyttyvät aikanaan, jos siitä on kyse.

Päänsäryn alusta kahdesta viikosta puoleen vuoteen

Jos päänsärkyä on ollut kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen ja päänsärky ei vieläkään ole varmuudella osoittanut kaikkia piirteitään. Vastaanottofokus on edelleen vaaranmerkeissä mutta ICHD3-piirteiden merkitys on sitä suurempi mitä kauemmin aikaa on kulunut ja mitä useampia kohtauksia on ollut.

Päänsärky tai päänsärkykohtaukset ovat jatkuneet yli puoli vuotta

Yli puoli vuotta muuttumattomana pysynyt oireisto johtuu lähes aina primaarista päänsärystä. Vaaranmerkkejä ei todeta ja yleensä ainakin yhden primaarin päänsäryn ICHD3-kriteerit täyttyvät. Jos kohtauksittainen kova (toimintakykyä haittaava) päänsärky on vaivannut samanlaisena yli puolen vuoden ajan, migreenin todennäköisyys on enemmän kuin 90%.

Milloin tarvitaan neuroradiologin apua?

Vaaranmerkkien ilmaantuminen 5 on aina syy harkita jatkotutkimuksia. Primaari päänsärky ei suojaa sekundaariselta, joten tämä koskee myös migreenipotilaita.

Käytännössä tärkein vaaran merkki on poikkeava neurologinen status ja tärkein jatkotutkimus pään magneettitutkimus. Kuvapaikan 5 taulukkoon on kerätty ne merkit, jotka ennustaa poikkeavaa löydöstä pään neuroradiologisessa tutkimuksessa. Hieman yllättäen sarjoittaista päänsärkyä muistuttava taudinkuva on listalla korkealla.

Kaikeksi onneksi on myös tekijöitä jotka viittaavat hyvänlaatuiseen (primaari) päänsärkyyn, jonka diagnoosi voidaan asettaa ilman jatkotutkimuksia.

Harvinaiset migreenimuodot

Erittäin harvinaiset perinnölliset migreenit, hemipleginen ja aivorunkomigreeni (basilaarimigreeni), aiheuttavat erityisen pulman. Niiden harvinaisen ja hyvin neurologisen taudinkuvan takia vaaranmerkkien tarkkailu on erityisen tärkeää. Pääsääntöisesti neuroradiologia on tarpeen.

Diagnoosi pitkän kaavan mukaan 6

Päänsärky ei useinkaan ole potilaan ainoa oire. Migreenikään ei ole pelkkä kipu, vaan monimuotoinen viritelmä sairaudentunnetta, pahoinvointia, aistiarkuutta, ja kohtauksen aikaista ahdistusta ja masennusta. Kattava päänsärkyanamneesi onkin pitkä ja aikaa vievä toimitus. Se palvelee kuitenkin montaa tavoitetta. Diagnostiikan ohella se on aina myös ensimmäinen hoitotoimenpide. Vaikeissa tapauksissa kaikkea ei edes kannata yrittää selvittää yhdellä kerralla. Seuranta-aikana sekavakin tilanne hahmottuu paremmin. Päänsärkypäiväkirjan pidosta on tällöin suuri hyöty niin potilaalle kuin lääkärillekin, etenkin kun päänsärky on jatkuvaa tai toistuu viikoittain tai useammin.

Myös lyhyt kaava on käyttökelpoinen

Kaikki potilaat ovat kuitenkin erilaisia. Osalle diagnoosi on selvillä tai se selviää nopeasti muutamalla kysymyksellä. Tärkeintä on selvittää miksi potilas hakeutui vastaanotolle, mitä apua hän tarvitsee, keskittyä siihen. Osalle potilaista päänsärkypäiväkirjan pitäminen tai kontrollikäynnit ovat täysin turhia. Kun diagnoosi on selvillä ja lääkitys toimii, kannattaa jatkaa hyväksi todetulla, ja unohtaa päänsäryt silloin kun niitä ei ole.

Sudenkuopat ja nyrkkisääntöjä

Päänsäryn diagnostiikkaan ja hoitoon liittyy monia sudenkuoppia, joita on syytä välttää .

Lopuksi

Pitkäaikaisen päänsäryn selvittely on aikaa vievää puuhaa. Vastaanoton kesto on syytä suhteuttaa tähän sopivaksi. Harvoin kaikki selviää yhdellä käynnillä ja asianmukainen seuranta ja kontrollikäynnit ovat oleellinen osa kokonaishoitoa, ja vaikuttavat myös lääkevasteeseen.

Lipton RB, Dodick D, Sadovsky R, Kolodner K, Endicott J, Hettiarachchi J, et al. A self-administered screener for migraine in primary care: The ID Migraine validation study. Neurology. 2003;61(3):375-82.

1
2
3
4
5
6