Migreeni pähkinänkuoressa

Se mikä päänsäryn selvittelyssä on keskeistä eroaa huomattavasti päivystyspoliklinikalla ja ajanvarausvastaanoton välillä.

Päivystysaikana keskitytään henkeä uhkaavien sekundaaristen päänsärkyjen poissulkuun 1 . Tämä tapahtuu ns. vaaranmerkkien avulla. Jos vaaranmerkkejä esiintyy, jatkotutkimukset ovat paikallaan. Tärkein yksittäinen vaaranmerkki on poikkeava neurologinen status.

Erityisen tärkeä on seuloa esiin ne päänsärkypotilaat, joilla särky johtuu henkeä tai toimintakykyä uhkaavasta syystä, johon on olemassa ennustetta parantava hoito 2 .

Maailmalla käytetään muistisääntöä S2NOOP4, joka palauttaa mieleen vakavaan sekundaariseen päänsärkyyn viittaavat piirteet 3 .

Kaikeksi onneksi päänsärky johtuu päivystyspoliklinikallakin yleensä muusta kuin henkeä uhkaavasta syystä, valtaosassa tapauksista migreenistä. Päivystäjän tulee tämän takia hallita myös tärkeimpien kovaa päänsärkyä aiheuttavien primaarien päänsärkyjen, nimenomaan migreenin, akuuttihoito 4 .

On myös hyvä muistaa, että jokainen päänsärkypotilas ei hakeudu päivystyspoliklinikalle samasta syystä ja valtaosalla ei ole tarvetta epäillä henkeä uhkaavaa aiheuttajaa. Itseasiassa syyt päivystyskäynteihin vaihtelevat huomattavasti potilaasta toiseen 5 .

Päivystyspäänsäryn kolme pääryhmää

Käytännön lääkäriä helpottaa potilaiden jako kolmeen pääryhmään:

  1. potilaalla on päänsärky, jollaista ei ole aiemmin ollut
  2. kotilääkitys ei tällä kertaa tehoa
  3. särky vaivaa vuodesta toiseen ja siihen on korkea aika saada apua

Ryhmä yksi tarvitsee jatkotutkimuksia, ryhmä kaksi tehokkaampaa lääkitystä ja ryhmän kolme pitkäaikaisseurannan ja -hoidon järjestämistä.

Päivystyspäänsäryn sudenkuoppia

Päivystyspäänsäryn selvittely on aina haastava tehtävä. Siihen liittyy sudenkuoppia, joita on syytä välttää 6 .

1
2
3
4
5
6