Migreeni pähkinänkuoressa

Päänsärkysairauksien, myös migreenin, diagnoosi perustuu anamneesiin ja statukseen. Anamneesin ja statuksen perusteella päätetään mitä jatkotutkimuksia tarvitaan, vai tarvitaanko niitä ollenkaan 1 .

ICHD-3-kriteerit 2

Kansainvälinen päänsärkyjärjestö, the International Headache Society (IHS) julkaisi laajan ja yksityiskohtaisen päänsärkyluokituksen 1988. Luokitus on päivitetty 2004 ja uudelleen 2013 ja julkaistu lopullisessa muodossaan 2018. Kriteeristö on alun perin suunniteltu tieteelliseen tutkimukseen mutta se sopii myös käytännön työhön. Se opettaa käytännön lääkärille merkittävien päänsärkysairauksien tyypilliset piirteet. ICHD-3-luokituksen tunteminen auttaa kohdentamaan anamneesin diagnoosin kannalta oleelliseen.

Luokituksesta löytyvät niin primaarit (kuten migreeni, tensiopäänsärky ja sarjoittainen päänsärky) kuin sekundaarisetkin päänsäryn syyt (mukaan lukien aivoverenkiertohäiriöihin, aivokalvontulehdukseen ja aivokasvaimiin liittyvät päänsäryt).

Epäspesifi kipu

Päänsärkykipu on perusluonteeltaan epäspesifi oire. Subaraknoidaalivuodon aiheuttaman kivun erottaminen migreenipäänsärystä on toisinaan vaikeaa. Vatsatauti voi laukaista potilaan migreenin ja tuolloin on mahdotonta eritellä kumpi, infektio vai migreeni, on oksentelun ja siihen liittyvän päänsäryn perussyy. Primaarit päänsäryt eivät suojaa sekundaarisilta ja usein värittävät merkittävästi näiden taudinkuvaa. Tämä selittää miksi sekundaarisen erottaminen primaarista pelkän päänsärkykuvauksen perusteella on yllättävän vaikeaa. Päänsärky voi samaan aikaan johtua kahdesta eri syystä, primaarista ja sekundaarisesta, esimerkiksi migreenistä ja aivoverenvuodosta 3 .

Liitännäisoireet

Usein päänsäryn liitännäisoireet ovatkin ne, jotka ohjaavat oikean diagnoosin jäljille. Tämä pätee niin primaareihin kuin sekundaarisiinkin aiheuttajiin. Migreenille on tyypillistä vahva sairaudentunne yhdessä valoarkuuden ja pahoinvoinnin kanssa, sarjoittaiselle päänsärylle kellon tarkkuudella sarjoina ilmaantuvat lyhyet kovat kipujaksot, joiden aikana on pakko liikehtiä. Tensiopäänsärkyä luonnehtii näiden liitännäisoireiden täydellinen puuttuminen. Sekundaariset päänsäryt tunnistaa parhaiten nimenomaan liitännäisoireista - ns. vaaranmerkeistä 4 .

Päänsäryn aika-akseli

Neurologisen oireen ilmaantumisnopeus antaa usein viitteet sen etiologiasta. Tämä pätee myös päänsärkyyn. Sekundaarisilla päänsäryillä on taipumus alkaa tietyllä nopeudella, joka paljastaa niiden perusluonteen 5 .

Anamneesi ja status

Anamneesi kohdentaa statustutkimuksen ja nopeuttaa sitä. Status varmentaa anamneesin havaintoja ja päinvastoin. Anamneesi ja status liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja varmistavat myös vastaanoton aikataulussa pysymisen 6 .

Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society. Classification and diagnostic criteria for headache disorders, cranial neuralgias and facial pain. Cephalalgia. 1988;8 Suppl 7:1-96.

Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders: 2nd edition. Cephalalgia. 2004;24 Suppl 1:9-160.

Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society. The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia. 2013;33(9):629-808.

Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS) The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition. Cephalalgia. 2018;38(1):1-211.

1
2
3
4
5
6